Strategista GenAI-tekoälyn hyödyntämistä
Tekoälyn murros on saanut organisaatioita muuttamaan ajattelumalleja ja toimintatapoja. Lentoasemayhtiö Finavia lähti työstämään tekoälystrategiaa Evolverin kanssa.
Finavian tietohallintojohtaja Leyla Akgez-Laakso korostaa tekoälyn valtavia hyötymahdollisuuksia erityisesti liiketoimintaympäristöissä, joissa toiminnan tehostaminen on jatkuvasti pöydällä.
”Tekoäly on yksi kiinnostavimpia IT-mahdollisuuksia vähään aikaan toiminnan tehostamisen ja kustannussäästöjen näkökulmasta. Vaikka Finavia ei pyri olemaan teknologinen edelläkävijä, haluamme hyödyntää teknologiaa silloin, kun hyötyjä on saavutettavissa. Suhtaudumme tekoälyyn myönteisesti ja haluamme tutkia sen mahdollisuuksia.”
Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysjohtaja Sami Kiiskinen Finaviasta näkee generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksien läpäisevän kaikki toimialat.
Käytännöllinen lähestymistapa johtaa strategiatyöhön
Kun tekoäly keväällä 2023 nousi rytinällä uutisotsikoihin, Finaviassa päätettiin kartoittaa organisaation näkemyksiä tekoälyn hyödyntämiseen. Lopputulos oli varovaisen positiivinen, ja se johti päätökseen aloittaa strategiatyö tekoälyn hyödyntämiseksi.
Sisäiset keskustelut toimivat kimmokkeena tekoälystrategiatyön aloittamiseen. Evolverin kanssa päädyttiin yhteistyöhön, koska organisaatiossa ymmärrettiin ulkopuolisen asiantuntemuksen tarve.
”Halusimme käyttää apuna tekoälyyn perehtyneitä asiantuntijoita. Alustavien keskustelujemme kautta kävi ilmi, että Evolverilla oli syvä käytännön kokemusperäinen osaaminen liiketoimintalähtöisestä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä yritysmaailmassa sekä laajemmin pitkä historia liiketoiminnan digitalisoimisesta”, Kiiskinen pohtii.
Tekoälystrategiatyössä tutkittiin tekoälyn hyödyntämisen kannattavuutta ja ajankohtaisuutta. Tavoitteena oli välttää hätiköintiä ja varmistaa järjestelmällinen lähestymistapa, koska päätös tekoälyn pilotoinnista tehtäisiin vasta myöhemmin.
”Menimme tyvestä puuhun, koska meillä ei ollut olemassa olevaa tekoälystrategiaa puhumattakaan kielimallistrategiasta. Halusimme alkuun selkeyttää tarpeitamme ja saada mustaa valkoiselle, mikä auttaisi meitä myös sisäisesti organisoitumaan”, Kiiskinen kertoo.
Tekoälyn mahdollisuudet selvitetään työpajoissa
Evolver toteuttaa liiketoimintamahdollisuuksiin ja teknologioihin liittyviä selvitystöitä, jollaisesta Finavian tekoälystrategiatyössäkin oli kyse. Kokonaisuuteen sisältyi Evolverin fasilitoimia työpajoja ja keskusteluja, joiden tuloksena toteutettiin raportti päätöksenteon tueksi.
Kiiskinen pitää hyvänä, että pohjatyö nivoutui perustiedon lisäämiseen: ”Loimme alustavaa hahmotelmaa siitä, missä tekoälyn mahdollisuudet ovat Finavian liiketoiminnassa. Työpajat oli jaettu eri aihepiireihin ja tulokulmiin, joita työstimme henkilöstömme kanssa Evolverin fasilitoimana. Siitä syntyi kohtalaisen tiivis strategiatasoinen paperi eli työkalu, joka auttaa meitä päättämään, miten etenemme asiassa koordinoidusti, tietoturvallisesti ja riskit huomioiden.”
Akgez-Laakso mukailee: ”Tekoälystrategia tehtiin tiiviissä aikajaksossa. Työpajoissa dokumentoitiin Finavian omaa tahtotilaa. Lisäksi saimme Evolverilta näkemystä tahtotilamme arvioimiseen.”
Laaja hyötypotentiaali riskit halliten
Finaviassa kiinnitettiin erityistä huomiota käyttöturvallisuuteen ja tietoturvallisuuteen, mikä teki turvallisuuskysymyksistä keskeisen lähtökohdan tekoälyn hyödyntämiseen.
Tekoälystrategiatyö auttoi hahmottamaan mahdollisia riskejä sekä menestyksen paikkoja.
Työssä kartoitettiin GenAI hyötypotentiaalia Finavian ydinliiketoimintaprosesseittain sekä tunnistettiin jokaisella alueella konkreettisia kehitysmahdollisuuksia huomioiden myös riskinäkökulmat. Työpajatyöskentelyyn osallistuivat eri prosessien asiantuntijat.
”Tietoturva ja vastuukysymykset nousivat suurimpina riskeinä esiin. Mahdollisuuksia tunnistettiin laajasti. Meillä on esimerkiksi paljon tekstin käsittelyä ja analysointia, missä tekoälyä voisi hyödyntää”, Akgez-Laakso kuvaa.
Pohdinnoissa ja mahdollisissa kokeiluissa riski-hyötypotentiaali on tärkeässä osassa arviointia. Kiiskinen sanoo, että lähestymistapa on luonnollinen:
”Lähdemme sieltä, missä riskit ovat pienempiä ja potentiaalinen hyöty korkealla. Nyt tunnistamme ainakin sen, miten meidän kannattaa valikoida eri aihioita riskien kannalta”, hän toteaa.
Onnistunut muutos varmistetaan hyvällä viestinnällä
Työn tiimoilta syntyneet oivallukset paljastavat, että todellisten hyötyjen saaminen vaatii vielä työtä.
”Olen oivaltanut, että ei tässäkään uudessa teknologiassa taida olla helppoa oikotietä onneen, vaan on monta ongelmaa ratkaistavana ja asiaa käsiteltävänä ennen kuin saamme todellisia hyötyjä”, Kiiskinen pohtii.
Tekoälyyn pohjautuvat käytännöt tuovat väistämättä muutoksia toimintatapoihin, mikä voi tuoda omat haasteensa.
”Useimmat tunnistamamme käyttötapaukset vaativat käyttäjiltä uusien toimintatapojen omaksumista, mikä voi joskus olla hankalaa. Ihanteellisesti ratkaisu olisi kuin huomaamaton palikka, jonka IT-osasto käy asentamassa, mutta todellisuudessa inhimilliset ja psykologiset haasteet on otettava huomioon kaikissa muutoksissa”, Kiiskinen pohtii.
Akgez-Laakso täydentää, että toimintatapojen muutos on sekä suurin haaste että suurin mahdollisuus. Hän korostaa, että teknologia itsessään ei tuo ratkaisuja, vaan tarvitaan keskustelua, koulutusta ja viestintää ennen toiminnallista käyttöönottoa.
”Uskon, että moni huomaa tekoälyn mahdollisuudet kokeilemalla itse sen käyttöä. Kysymyshän on siitä, kuinka ihmiset uskaltavat hyödyntää sitä oikeasti töissä. Tähän tarvitaan kannustusta, tukea ja viestintää”, Akgez-Laakso luettelee.
Huolista huolimatta Finavialla katsotaan kehitystä odottavaisin mielin. Organisaation sisäisiin keskusteluihin konsultoinnin vaikutukset näkyvät tahtotilana hyödyntää tekoälyä.
”Liiketoiminnan näkökulmasta meille on vähintäänkin tämän prosessin aikana syntynyt uskoa siihen, että tekoälyssä on potentiaalia. Meillä on selkeä tahtotila pilotoida tekoälyratkaisuja tulevaisuudessa”, Kiiskinen kuvaa.
Ketterä yhteistyö saa kiitosta
Yhteistyö kerää molemminpuolista kiitosta. Akgez-Laakso kehuu erityisesti tiivistä ja napakkaa projektin etenemistä: ”Saimme projektin hyvällä sykkeellä ja nopeasti vietyä läpi. Asiantuntemus näkyi selkeästi.”
Kiiskinen korostaa myös hyvän kommunikaation merkitystä ja selkeää projektisuunnitelmaa onnistumisen takeena:
”Teimme raamituksen siitä, mitä ollaan tekemässä ja napakan aikataulun– ja sitten tehtiin pois! Se toimi hyvin. Kommunikaatio toimi myös hyvin. Langan toisessa päässä oli sellaiset henkilöt, keiden kanssa oli helppo olla ja tehdä. Se on todella tärkeää ja madaltaa kynnystä tehdä avoimesti yhdessä.”
Evolverin projektivastaava Markku Nyman kiittää Finaviaa hyvästä sisäisestä organisoinnista, mikä osaltaan mahdollisti projektin onnistumisen nopeassa aikataulussa:
”Tämä oli tosi kiva puristus. On hauska tehdä asiaa, mikä on oikeasti kiinnostavaa ihmisille! Me tiedämme, että on aina omat haasteensa saada ihmiset paikalle, kun raavitaan päivittäisistä kiireistä isompi porukka lyhyellä aikavälillä kasaan. Kiitos kuuluu asiakkaalle, että saimme nopeasti kaiken järjestymään.”
Kiiskinen on samaa mieltä: ”Saimme kohtuullisella työmäärällä meiltä sisäistä näkemystä ja asiantuntemusta työhön mukaan. Lopputuloksen panos-tuotos-suhteeseen voi olla tyytyväinen.”
